tiistai 24. marraskuuta 2009

Vårt fosterland

Peruskoululaisten perusosaaminen eräässä perusaineessa eli ruotsin kielessä ei peruslehti Helsingin Sanomien perusuutisen mukaan ole perusteita perusteellisempaa. Taustalla on arvatenkin perunkirjoituksitta peritty perusasenne tähän Skandinavian peruskieleen: ruotsin kielioppia pureskellaan yhtä pitkin hampain kuin ruokatunnilla koulunäkkiä konsanaan. Perustuuko tämä periaate tunteeseen vai järkeen, on vaikea sanoa, mutta Pohjanlahden toisella rannalla osataan nämä molemmat, sillä tuskin on Sergelin torilla kuohuviinipullo euroviisuvoiton kunniaksi paukahtunut, kun jo Jällivaaran kaivoksessa paukautetaan rauhanpalkinnolle nimensä antaneen svealaisen kehittämä räjähde. Joihinkin ääripäihin on siis päästy länsinaapurissakin, ainakin menestyksen ääristä päätellen. Ääristä pääsemmekin rajoihin, enkä nyt puhu Haaparannasta ja Torniosta, vaan edelleen siitä, joka on paitsi ihmisen suussa myös hänen päänsä sisällä: hänen kielensä.

Kieleni rajat ovat ajatteluni rajat, ajatteluni rajat ovat maailmani rajat. Suomeen ja ruotsiin pätee samanlainen määrän ja laadun suhde kuin hävittäjiimme. Ruotsalaisilla on enemmän JAS Gripeneitä kuin meillä Horneteja, mutta tietääkseni kaikki asiantuntijat pitävät herhiläistä aarnikotkaa pistävämpänä. Samoin ruotsiksi haastelee useampi kuin suomeksi, mutta erilaisten ilmaisumahdollisuuksien haasteeseen vastaa suomi selvästi paremmin. Silti ei fennomaaninkaan kannata kantaa hapansilliään roskakoriin, Kallen mätitahnasta nyt puhumattakaan. Palkatkaapa joskus aitoruotsalaiseen tapaan agenttirakenne varjostamaan passiivianne ja antakaa sijapäätteen ohella prepositiolle - tuolle indoeurooppalaisten suomalais-ugrilaisia kernaammin käyttämälle rakenteelle - sija, niin huomaatte omankin maailmanne rakenteiden rikastuvan ja positionne muuttuvan, kielenne ja ajattelunne rajojen laajentuvan.

1 kommentti:

  1. "Samoin ruotsiksi haastelee useampi kuin suomeksi, mutta erilaisten ilmaisumahdollisuuksien haasteeseen vastaa suomi selvästi paremmin."

    Millä perusteella suomessa on enemmän ilmaisumahdollisuuksia kuin ruotsissa? Ettet vain nyt vertaisi kahta kieltä täysin eri näkökulmista: suomi on äidinkielesi, jonka lukemattomat ilmaisumahdollisuudet toki hallitset hyvin, mutta ruotsia olet ehkä oppinut vain koulussa etkä käytä sitä aktiivisesti. Se ei siis ole äidinkielesi. Miten voisit siis tietää, kuinka rikas ruotsin kieli on ilmaisullisesti?

    Jokaisessa kielessä on keino sanoa kaikki ne asiat, jotka kyseisen kielen kulttuuripiirissä puheeksi voivat tulla. Jokainen kieli on myös täynnä erilaisia mahdollisuuksia kuvata asioita. Kaiken lisäksi uskon, että kaikissa kielissä on paljon mitä mielikuvituksellisimpia sanontatapoja ja idiomeja, joita ei voi kääntää toisille kielille.

    VastaaPoista