Yleensä siepot popsivat hyönteisiä, mutta Kirjasieppo meni ahmaisemaan vuoden turhimpia kirjoja koskevassa merkinnässään jotain suurempaa: Encyclopedia Idiotican, CMX:n kysymyspalstan sisällöstä kootun teoksen. Ja nyt on sieppo bongattu ja rengastettu! Tämän mustiin pukeutuvan kansan Eppu Normaalin (lainattu eräästä 90-luvulla tehdystä bändin haastattelusta) ystävät kuuluvat jo edellä mainittujen rauhoitettujen siivekkäiden, sotaveteraanien, koiraihmisten ja Kekkosen ohella niihin, joita tässä maassa ei kannata loukata.
Niinpä luulisi, että kirjablogilinnun pesän lähettyvillä kuuluisi nyt siepon tsirpityksen ohella vainoojahaukan kälkätystä ja ivaharakan kraakkua, sillä pistihän itse yhtye linkin blogimerkintään suositulle kotisivuilleen, jota minäkin vanhasta tavasta seuraan. Ihastuin näet lukioikäisenä Aki Yrjänän johtamaan CMX:ään, koska se antoi mahdollisuuden tykätä kirjallisuudesta, kansanperinteestä, mytologiasta ja filosofiasta, mutta olla samalla rock. Kasvoin kuitenkin bändin fanittamisesta pois samassa tahdissa Yrjänän mahan kanssa.
Kirjasiepon merkintää kommentoineen Paavo K:n teksti muistuttaa minua siitä, mistä pääsin eroon CMX-faniuteni päättymisen myötä. Tämä eksistentiaalinen hyppy, joka Paavo K:llakin toivottavasti on edessäpäin, merkitsee monen muun asian ohella luopumista ylätyylisen ja vulgaarin sekoittamisesta - siitä, joka Kirjasieppoakin kirjassa luultavasti haittasi. Mitään uutta länsirintamalta ei Encyclopedia Idiotica ole: koko netti on miestenvessojen seinäkirjoitusten ja aamuyön baarikeskustelujen tapaan nimenomaan ylhäisen alentamista ja alhaisen ylentämistä. Painettua sanaa julkaisevat sortuvat tähän tyylittömään tyylikeinoon vain silloin, kun haluavat mennä siitä, mistä aita on matalin.
Kaikesta huolimatta kuuntelen edelleen CMX:ää silloin tällöin, etenkin sen ajan levyjä, jolloin Yrjänä oli vielä laiha ja lavalla ...kuin piru.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti